Juna saapui Ahmedabadiin klo 4.00. En ollut nukkunut, eivat olleet muutkaan. Kannattaa varata makuupussi yoajaksi vaikka illalla tuntuu lampimalta, ikkunoista vetaa(kaikkia ei suljeta), ja ovet ovat enemman tai vahemman satunnaisesti auki, joten vetoa siis riittaa. Alusta oli myos hieman spartalaismallinen ja paikat olivat kipeat matkan jalkeen. Kaiken kruunasi joka hiton asemalla vaijyva chai-myyja, joka junan pysahdyttya mainosti tuotettaan kovaan aaneen ikkunoiden alla.
Koska akuutti hypoglykemia oli paalla ja Tuukka vaarallisen hermostunut(ei kuulemma allekirjoita tata lausuntoa), suuntasimme asemarakennuksen ravintola/ruokakojuun korjaamaan tilannetta. Korjaussarjaksi
v
alitsin pullon pepsia, 2 x snickerspatukka ja pari vegepitsapalaa. Sitten vain o
doteltiin Mumbayn junaa, joka lahti 7:00
.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti